Sähköinen koe HI8 / YH

Toteutin jopo-luokalla 8:n luokan historian ja 9:n luokan yhteiskuntaopin kokeen sähköisesti pedanet-ympäristössä. Tein kunkin kysymyksen lomakepohjalle omalle sivulleen ja avasin sen oppilaille kyseisen tunnin alussa.

Kysymykset olivat osittain pelkkiä monivalintakysymyksiä, osittain oikein / väärin kysymyksiä, joissa valinnat tuli perustella muutamala lauseella sekä perinteisiä pieniä "essee"-kysymyksiä. Kokeessa oli mahdollista käyttää kirjaa ja nettiä apuna. Tämä täytyi huomioida kysymyksiä laatiessa niin, että kysymykset olivat mahdollisimman paljon soveltamista ja yhdistelyä vaativia, jotta oppilaat eivät pystyneet toimimaan suoraan copy-paste-periaatteella.

Koneen kanssa toimiminen tuntui helpottavan monen oppilaan koejännitystä ja toisaalta oli selvästi innostavaa tehdä koetta ensimmäistä kertaa elämässään netissä + lähdemateriaalin kanssa. Koneen läsnäolo tuntui myös rauhoittavan koetilannetta ja auttavan monella keskittymistä.

Kokeiden tarkastuksessa määrittelin kullekin sivulle maksimipistemäärät ja pystyin antamaan myös kirjallista palautetta, jos niin halusin. Koemuoto sai erittäin myönteisen ja innostuneen vastaanoton oppilaiden keskuudessa.

Kahoot opetuksessa

Sain viime vuoden puolella vinkin kollegalta web-sovelluksesta nimeltä Kahoot. Kahootin avulla on mahdollista luoda monivalintakysymyksiä joihin oppilaat vastaavat omilla mobiililaiteillaan. Kysymykset voivat sisältää pelkkää tekstiä tai ne voivat liittyä kuvaan tai videoon. Kahoot poikkeaa muista monivalintasovelluksista siinä, että sillä voidaan luoda visa, jossa oppilaat saavat oikeista vastauksista pisteitä ja kilpailevat toisiaan vastaan. Kouluihin on jo pitkän aikaa kaupattu vastaavaan tarkoitukseen erilaisia vastausjärjestelmiä, jotka ovat kuitenkin melko kankeita käyttää.

Vastaamalla kysymyksiin oikein osallistuja voi ansaita 1-1000 pistettä vastausnopeudesta riippuen. Kahoot näyttää pelin edetessä ainoastaan viisi parhaiten sijoittunutta pelaajaa, jolloin kenenkään ei tarvitse ainakaan julkisesti olla viimeisenä . Oppilaiden mobiililaitteissa näkyy kysymysten välissä heidän pistemääränsä, sijoitus sekä kuka on pisteissä edellä. Olen huomannut, että tieto edellä olevasta kilpailijasta toimii monella kannustimena parantaa omaa tulostaan. Pelin lopussa opettajalla on mahdollisuus tallentaa oppilaiden vastaukset ja muuta tilastotietoa Excelinä.

Kahootin ehdottomia hyvä puolia on sen helppokäyttöisyys. Opettaja tekee kysymykset verkkoon, jolloin ne ovat aina käytössä koneesta riippumatta. Kysymykset voi heijastaa videotykillä kankaalle ja oppilaat vastaavat kysymyksiin omilla mobiililaitteillaan, jolloin erillisiä koneita oppilailla ei välttämättä tarvita. Ainoa vaatimus on, että mobiililaitteessa on selain ja pääsy internetiin.

Oppilaat ovat ottaneet Kahootin innolla vastaan. Syynä lienee normaalista poikkeava pelimäinen tapa käydä asioita läpi. Osaa oppilaita motivoi selvästi myös kilpailutilanne ja oman mobiililaitteen käyttö. Myös normaalisti passiiviset oppilaat ovat usein Kahootista innostuneet.

Kahootilla ei ole mielekästä käydä läpi monimutkaisia asioita, mutta termien opiskelu ja yksinkertaiset aiheet on helppo tehdä hieman mielekkäämmäksi. Esimerkkeinä biologiassa eläinten ja maantiedossa valtioiden tunnistaminen.

Kahoot on hyvä lisä opetukseen ja tulen ainakin itse käyttämään sitä jatkossa. Olen jakanut idean myös biologian, maantiedon ja terveystiedon opettajien facebook sivulla. Monet opettajat ovat kommentoineet ottaneensa Kahootin käyttöön ja kertoneet oppilaiden myös innostuneen siitä.

Alla olevasta linkistä voi käydä katsomassa erästä tekemääni visaa (vaatii kirjautumisen Kahootiin).

Euroopan valtiot

Läppärit koevälineenä

Sähköiset ylioppilaskokeet tekevät tuloaan ja sitä silmällä pitäen olen pitänyt kahdella lukion kurssilla sähköisen kokeen. Kokeet olivat hyvin perinteisiä ja sisälsivät termien selitystä sekä esseitä, mutta vastaaminen tapahtui Chromebookeja ja drivea käyttäen. Ennen koetta loin jokaiselle oppilaalle oman dokumentin, joka on kuitenkin ollut minun hallinnassani. Dokumenttiin olen laittanut kysymykset tai vaihtoehtoisesti kysymykset on jaettu paperilla ja vain vastaaminen on tapahtunut koneella. Koepäivänä annoin käyttöoikeudet dokumenttiin oppilaille, jolloin he pystyivät vastaamaan. Kun oppilas oli mielestään valmis, poistin oppilailta oikeudet käyttää dokumenttia.  

Oppilaat suhtautuivat sähköiseen kokeeseen hyvin positiivisesti. Eduiksi laskettiin ainakin se, että vastausta oli helppo muokata jälkeenpäin, jolloin kysymyksiin oli “rennompi” vastata. Opettajan näkökulmasta katsottuna hyviä puolia oli mm. kokeiden arvostelu, sillä kokeet kulkivat sähköisesti aina mukana ja arvostelu oli helppo antaa tehtäväkohtaisina kommentteina. Myös palauttaminen oli todella helppoa. Kun kokeet oli tarkastettu, jaoin ne drivessä uudelleen oppilaille ja annoin heille kommentointioikeudet, jolloin oppilaat pystyivät tahtoessaan kommentoimaan pisteitä ja niiden perusteluja. Sähköiseen kokeeseen oli myös äärimmäisen helppo lisätä selkeitä värikuvia ja diagrammeja. Tulevaisuudessa ajatuksena on, että oppilaat voisivat tehdä itse mm. digrammeja osana koetta.

Tekstiilityön prosessin kuvaus digitaalisessa portfoliossa

Tekstiilityön valinnainen TSV 4 kurssi toteutti päättötyönä vapaa valintaisen työn, jonka prosessin he kuvasivat digitaaliseen portfolioon. Työksi sai valita ihan mitä vaan, joko kolmiulotteisena toteutettavan konkreettisen työn, esitelmän, videoteoksen tai vaikka digitaalisessa muodossa olevan tekstiiien maailmaan jotenkin linkittyvän työn. Kaikki ryhmän opiskelijat valitsivat tekstiilimateriaaleista toteutettavan työn.

Työn aiheina oli kaksi päättäjäismekkoa, seinävaate, kankaanpainotyö, hevosen loimi ja siirtokuvatekniikalla toteutettava työ .

Jaoin kurssin alussa kaikille opiskelijoillen Drivessa digitaalista portfoliota varten mallipohjan, jossa oli runkoehdotus niille asioille, joita työssä tulee käsitellä prosessin aikana. Istuimme koulun aulassa, johon olin siirtänyt muutaman pöydän biologian luokasta, jokaisella oli Gromebook edessään ja työskentelimme jokainen omalla koneella. Sitä mukaan kun juttelimme portfolion rakenteesta ja arviointikriteereistöstä, päivitin runkoa mallityöhön. Kun olimme saaneet mallirungon valmiiksi, oppilaat lähtivät työstämään omaa työtänsä. Kiertelin tilassa ja autoin siinä missä osasin. Sujuvasti oppilaat neuvoivat minua ja toisiaan. Ohi kulki muita oppilaita kaksoistunnin aikana ja tulivat kyselemään, että mitä te teette. Saimme ihastuneita kommentteja ja apua ohi kulkevilta erinomaiset TVT taidot omaavilta opettajilta. Opettajan olin etukäteen pelännyt, että opiskelijat eivät innostuisi portfolion tekemisestä ja kokisivat sen vain ylimääräisenä vaivana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan kaikki rupesivat tekemään innokkaasti, omatoimisesti ja taitavasti omaa portfoliotaan. Opettajan rooli oli tässä tilanteessa vain keskusteleva ja raameja luova. Itsekin innostuin todella paljon työtavasta tässä vaiheessa.

Digitaalisessa portfoliossa oli pääkohtina seuraavat otsikkotasot:

• Työn ideointi
• Lopullisesta suunnitelmasta kuvaus ja kuvia
• Työn tavoitteet
• Työn arviointikriteerit
• Kuvien oikeudet
• Työn aikataulusuunnitelma
• Työvaiheetm työprosessin kuvaus
• Valmiin työn esittely kuvineen
• Työn kirjallinen arvionti

Prosessin aikana opiskelijat ottivat digitaalisia kuvia kangaskauppareissulta, erilaisista työvaiheista, kokeiluista, materiaaleista ja suunnitelmista. Kuvia otettiin koulun kameralla, omilla kameroilla, puhelimien kameroilla ja ipadilla. Kuvien lisäksi muistuttelin kirjoittamaan ylös prosessia, mitä milloinkin on tehty, kokemuksia kokeiluista, työjärjestystä ja aikataulua. Portfoliota työstettiin kurssin puolivälissä yhdessä kaksoistunnilla ja kurssin lopuksi yhdellä kaksoistunnilla. Opiskelijoiden  konkreettinen kolmiulotteinen lopputyö vei kuitenkin niin paljon aikaa, että digitaaliseen portfolioon ei tahtonut jäädä tarpeeksi aikaa.
Portfolion työstäminen jäi alun yhteisen kerran jälkeen pitkälti opiskelijoiden omatoimisuuden varaan. Viimeisellä palautuskerralla, annoin kaikille vielä aikaa palauttaa portfolio sunnuntaihin klo 15.00 mennessä Driveen. Tässä tulee esille yksi oivallukseni TVT -projekstin ajalta, arviointi oli  aika ja paikka riippumatonta. Nyt pystyin arvioimaan tekstiilitöitä keskellä yötä oman työpöytäni ääressä kotona. Ei tavinnut kantaa mitään, ottaa isoja pahvisia portfoliota saati muistaa kaikkea materiaalia mukaan. Senkun avasi koneen.



Ahaa elämyksiä projektin tiimoilta:

• Oppilaille mieluisa työtapa
• Innostavaa ja ehdottomasti tätä päivää
• Itse opin valtavasti lisää, koko käsityönopetukseni pohja tulee rakentumaan uudella tavalla, otan vahvasti omaan opetukseen jo suunnitteluvaiheessa TVT -taidot ja hyödyt mukaan. Tässä sellainen työtapa, jolla saa varmasti ihan jokaisen innsotumaan jollain tavalla
• eriyttäminen on helppoa
• opettajan helppo seurata mitä oppilaat ovat saaneet aikaiseksi
• oppilaiden helppo palauttaa työt 
• Opettajan helppoa arvioida, antaa palautetta matkan varrella ja lopuksi. Oppilas pystyy helposti vastaamaan palautteeseen ja tämän jälkeen voi alkaa hyvä vuoropuhelu työstä, prosessista ja lopputuloksesta arviointeineen. Asioihin on helppo palata.
• oppilaat selvästi rakastavat kuvantaa ja kirjoittaa  omia/omista ajatuksista ja töistä
• Opettajan oli mahtavaa lukea  keskellä yötä opiskelijoiden aikaansaannoksia. Opiskelijat kysyivät viimeisellä kerralla, että haluanko heidän työnsä arvioitavaksi, niin vastasin, että portfolio riittää. Siellähän oli kuvattuna koko prosessi, valmiista työstä kuva lukien. Muistin hyvin työt ja nyt pelkästään portfoliot riittivät. En tarvinnut kantaa mitään. Ja opiskelijat saivat palauttaa työnsä sunnuntaina
• Oppilaat osaavat ottaa hienosti vastuuta ja tehdä yllättävän upeita tuotoksia. Nuorilla on sellaisia taitoja, joita me aikuset ei osata edes ajatella.

Haasteita tässä TVT projekstissa:

• Aikataulu oli tiukka, paljon tekemistä
• Oppilaat joutuivat tekemään suurimman osan kotona - toisaalta kasvatti omatoimista työskenetelyä ja vastuunottoa!
• TS -luokassa ei ollut langatonta nettiyhteyttä - joten emme voineet käyttää Grome bookkeja niin usein kuin olisi ehkä ollut tarvetta
• Osa opiskelijoista olisi tarvinnut ehdottomasti enemmän henkilökohtaista ohjausta.
• Jos oppilaalla ei ole kotona tarvittavaa laitteistoa/aikuista tukemassa - syntyy eriarvoistava lähtökohtatilanne työstää portfoliota kotona
• Opettajan olisi ollut hyvä pystyä perehtymään tekniikkaan hiukan enemmän etukäteen
• Kurssille olisi ollut hyvä rakentaa hiukan tarkempi runko ja huolehtia, että koneita olisi ollut  useammin  käytössä. Toisaalta luokassa on yksi kone, jota sai aina käyttää.
• Töiden esittelylle olisi ollut hyvä varata yksi kerta aikaa - nyt hienot työt eivät päässeet laajalle porukalle tietoisuuteen. Messut olisivat olleet tosi hyvä ajatus. - Voisikohan töitä vielä esitellä viimeisellä viikolla?

Kiitos kaikille tästä mahtavasta TVT -projektista. 

Olen saapunut tälle vuosituhannelle opetuksessani!

   T. Marika

Meri-Leija Ikosen digitaalinen portfolio

7-luokkalaisten englannin ja historian blogiprojekti / Hanna ja Aki

Tarkoituksena oli toteuttaa englannin kielen ja historian opetuksen integroitu tvt-projekti, jossa oppilaat pääsevät itse tutkimaan ja luomaan sekä samalla kehittämään tvt-taitojaan. Kohteena oli yksi 7. vuosikurssin luokka, jossa oli n. 15 oppilasta. Aiheeksi valikoitui David Livingstonen muistiinpanot ja päiväkirja, tässä tapauksessa blogin muodossa.

Ryhmät tutustuivat aiheeseen aluksi opettajan johdolla ja sen jälkeen itsenäisesti etsien tietoa verkosta. Samalla oppilaita opastettiin tiedonhakuun ja lähdekritiikkiin liittyvissä asioissa. Oppilaat jaettiin seitsemään pienryhmään, joille jokaiselle annettiin oma ajallinen viitekehys. Näin saatiin päiväkirjamerkinnät etenemään kronologisessa järjestyksessä.

Tiedonhaun jälkeen pienryhmät saivat valita, ryhtyvätkö kirjoittamaan päiväkirjamerkintöjä suoraan englanniksi tai ensin suomeksi ja sitten kääntämään ne englanniksi. Englannin kielen osalta oppilaita opastettiin eri verkkosanakirjojen käytössä ja tiedonhaussa eri kielillä. Keskustelimme myös konekääntimien (esim. Google-kääntäjä) luotettavuudesta.

Oppilaat kirjoittivat osionsa Google Driveen ja jakoivat tekstit opettajille. Opettajat lukivat ja kommentoivat tekstejä ja oppilaat muokkasivat tekstejään kommenttien pohjalta. Kun päiväkirjamerkinnät olivat valmiit, tutustuimme Blogger-blogin luomiseen, editoimiseen ja julkaisemiseen. Opettajat olivat luoneet blogin pohjan, johon oppilaat pääsivät itse lisäämään julkaisunsa. Tekstien lisäksi päätimme monipuolistaa blogia kuvilla. Osa ryhmistä ehti tuottaa kuvan, valokuvan tai piirroksen, joka lisättiin päiväkirjamerkinnän yhteyteen.

Onnistumisia:
- Livingstone aiheena oli hyvä, sillä siinä oli mahdollista yhdistää kahden eri oppiaineen sisältöjä sujuvasti
- Ryhmä oli innostunut ja lähti mielellään toteuttamaan projektia
- Blogi oli kätevä ja helposti omaksuttava väline, jossa oppilaat pääsivät itse luomaan sisältöjä
- Oppilaat olivat jo tottuneet käyttämään Google Drivea, joten sen käyttö oli helppoa ja toimi hyvänä apuna

Haasteita:
- Ajankäyttö oli arvioitu hieman alakanttiin, projektia olisi voinut kehittää vieläkin monipuolisemmaksi, jos aikaa olisi ollut enemmän. Myös projektin loppuanalyysi ja itsearviointi olisivat tarvinneet enemmän aikaa.

Blogi löytyy osoitteesta: http://porlammi-livingstone.blogspot.fi/

Lukiolaiset digitaalisten kuvisportfolioiden toteuttajina/Petrus

Toteutin TVT-projektissani lukion toisen vuosikurssin opiskelijoilla Ku2(Ympäristö, paikka & tila) kurssin loppukoonnin manuaalisten portfolioiden sijaan sähköisillä prosessiportfolioilla. Esittelin kurssin alussa vaihtoehtoina portfoliolle blogger.com- ja pinterest.com-ohjelmat. Kaikki opiskelijat halusivat toteuttaa digiportfolionsa pinterestin avulla johtuen sen helppokäyttöisyydestä. Ohjelman käytön opiskelijat oppivat nopeasti. Neuvoin opiskelijoita tekemään ohjelman avulla myös yksityisiä tauluja, jotka näkyivät ulkopuolisista käyttäjistä vain minulle. Tällöin ohjelman yhteydessä korostui tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset.

Opiskelijat lisäsivät kuvia töistään profiileihinsa pääasiassa älypuhelimien kautta. Ohjelman lataaminen puhelimeen on maksutonta ja prosessin tallentaminen onnistuu sen avulla nopeasti. Kuvien tekniseen laatun en siis kiinnittänyt portfolioissa huomiota vaan pääasia oli taiteellisen prosessin hahmottumisessa.

Haasteeksi projektissa osoittautui taiteellisen prosessin sanallistamisen vähyys ja ajantasaisuus portfolioiden käytössä. Opiskelijat keskittyivät ottamaan töistään kuvia, mutta omia ajatuksia työskentelystä jäi paljon kertomatta. Monet opiskelijoista tallensivat kuitenkin työskentelyään portfolioihin töiden toteuttamisen lomassa, eivätkä vasta pitkän ajan kuluttua. Erona manuaalisiin portfolioihin oli myös se, ettei kyseisessä ohjelmassa voinut vaikuttaa portfolion ulkoasuun. Jatkoa ajatellen voisi digiportfoliotyöskentelyä kehittää omana tehtävänään siten, että opiskelijat kävisivät kommentoimassa toistensa portfolioita harjoitellen vertaispalautteen antamista. Samoin jonkun toisen ohjelman kokeileminen voisi olla varteenotettavaa ulkoasun kannalta.

Linkki omaan pinterest-profiiliini löytyy alhaalta, jonka kautta voi hahmottaa mistä ohjelmassa on kyse. Kohdasta seuraamani henkilöt pääsee katsomaan opiskelijoiden portfolioita. Nämä portfoliot ovat sellaisia, jotka opiskelijat ovat itse halunneet pitää julkisina.
http://www.pinterest.com/petrusk238/ 

Innostavaa oppimista -koulutuksen päätöstapaaminen ja palautekeskustelu

Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämä Innostavaa oppimista -koulukohtaisen TVT-koulutuksen päätöstapaaminen pidettiin koululla 30.1.2014.

Tapahtumassa esiteltiin projekteja, joita opettajat olivat suunnitelleet ja toteuttaneet.

Kuvassa opettajat testasivat pelioppimista Kahoot! ohjelmalla. 

Seuraavissa postauksissa tarkemmin toteutetuista projekteista.

Järjestelmänvalvojan terveiset

Kiireinen syyslukukausi on takana ja kevätlukukausi on jo käynnistynyt täyteen vauhtiin. Kerron seuraavaksi järjestelmänvalvojan näkökulmasta lyhyesti, että miten Google Apps for Education ja uudet Chromebook-laitteet on otettu käyttöön.

Koulu sai viimeisen erän Chromebookeja käyttöön syysloman jälkeen. Tietokonelaitteiden tehokas käyttö edellytti kuitenkin laitteiden aktivointia ja Google-tunnusten antamista oppilaille. Yhteisvoimin tunnukset saatiin otettua käyttöön oppilaille, kun koneita oli vihdoin riittävästi käytössä. Tunnusten käyttöönoton yhteydessä oli kuitenkin syytä käydä läpi Chromebookin perustoiminnot, jotta ensimmäinen kirjautuminen sujuisi joustavasti. Kävi selväksi, että lyhyt perehdytys ei kuitenkaan riitä siihen, etteikö ongelmia ilmenisi, kun koneet otetaan varsinaiseen opetuskäyttöön. Tunnusten uusiminen ja yhteyden muodostaminen langattomaan verkkoon olivat tavallisimpia ongelmia.

Tällä hetkellä on jo kuitenkin huomattavissa, että oppilaat ovat päässeet sisälle Google-sovellusten ja uusien laitteistojen käyttämisessä, eivätkä yhteydenotot ongelmien merkeissä ole enää päivittäisiä. Chromebook-laitteiden käyttöaste olikin ennen joulua jo lähemmäs 80%. Päällekkäisyyksien vuoksi kaikki halukkaat eivät niitä tunneille juuri haluamallaan hetkellä aina saaneetkaan. Uudet laitteet ovat siis kovassa käytössä, mikä on erittäin positiivinen asia.

Voidaan siis todeta, että TVT-hanke on laitteistojen osalta päässyt hyvään vauhtiin.  Suunnitteilla olevien oppiaineita yhdistävien projektien merkeissä, jokainen oppilas pääsee hyödyntämään tietotekniikkaa oppimisessa. Tiedonhaku, tekstin tuottaminen ja esitysten tekeminen tulevat varmasti kevään aikana yhä enemmän osaksi oppilaiden opiskelua. Unohtamatta opettajia, jotka harjaannuttavat TVT-valmiuksiaan projekteja suunnitellessaan.

TVT-myönteistä kevätlukukautta toivottaen,

Sami Lehesvuori

ATK-vastaava